2.8. olisi sitten muutto Kuopioon. Pääsin soluasuntoon Kuopion opiskelija-asuntojen kautta, ja minulla ei ole harmainta aavistusta kenen kanssa tulen muuttamaan. Eli siis kämppikseni tulee olemaan suuri mysteeri. Minulla on myös pieni ongelma: Niin paljon tavaraa, mutta kuitenkin niin vähän tilaa :/ Varastoa siellä Kuopiossa minulla ei tietääkseni ole, mutta olen keksinyt ratkaisun tähän tilanpuutos ongelmaan. Ostan paljon nättejä laatikoita, joita sitten laittelen hienoon pinoon jonnekin huoneeni nurkaan. Minullahan siis on käytössäni vain yksi huone, keittiö on minun ja soluasuntoon muuttavan mysteerin yhteinen. Toivottavasti tämä mysteerihenkilö on mukava. On mukavaa tietenkin muuttaa tuntemattoman kanssa samaan asuntoon, saa uusia kavereita, mutta entä jos se uusi kaveri onkin vähän outo? Mutta sitä olen yrittänyt olla ajattelematta, ja olen päättänyt, että tuleva kämppikseni tulee olemaan mukava.

Olen innostunut muuten katsomaan netistä Vampyyripäiväkirjat- nimistä sarjaa. Se on ihan älyttömän koukuttava. Näin sen mainoksen lehdessä (se alkaa MTV3:lla ensi kuussa), joten tietenkään en voinut vastustaa kiusausta. Nyt olen ihan koukussa. Tietenkään sarjan katsominen ei auta noita tavaroita siirtymään laatikoihin ja pusseihin. Noh, onhan minulla vielä tämä viikko aikaa pakata.

En ole erityisemmin kerinnyt kirjoitella tänne, koska olen kirjoitellut toista blogiani (jota kukaan ei lue :/) Joten nyt mainostankin: Käykää lukemassa toista blogiani osoitteessa: http://littleblackdress-salla.blogspot.com/

Haha. No, nyt menen jatkamaan Vampyyripäiväkirjojen katselua Heippa!

Kuopio, here I come! Pääsin Kuopion Muotoiluakatemiaan opiskelemaan! Ihanaaihanaaihanaa! Nyt vain olisi edessä kämpän hankinta, ja muutto. Mistähän minä asunnon? Seuraavasta vuodesta saattaakin tulla aika ihmeellinen ja jännittävä. Poikaystäväni, perheeni ja jotkut ystäväni tulevat olemaan yli 100 km päässä. Mutta kyllä minä sen kestän, pääsenhän toteuttamaan unelmaani.

Ostin minulle ja poikaystävälleni samanlaiset rannekorut, jotta hän muistaisi aina välillä minuakin Häntä kyllä tulee ikävä, mutta näenhän minä häntä ainakin viikonloppuisin tai joka toinen viikonloppu. Ja lomilla tottakai <3 Käyn myös samalla moikkaamassa perhettäni ja ystäviäni. Ehkä koti-ikävää auttaa Kuopioon muuttava ystäväni, ja myös eräs toinen ystävä, joka muutti Kuopioon yli kolme vuotta sitten. Hän varmastikin tietää, millaista on muuttaa ihan kokonaan uuteen kaupunkiin.

Minulla on myös muuten uusi blogi: http://littleblackdress-salla.blogspot.com/ . Käykäähän kattomassa ja lukemassa! Sinne tulee kuvia enemmän kuin tänne (en ole laittanut tänne kyllä ollenkaan kuvia… ). Mutta nyt menen iltapalalle ja piirtelemään, sekä haaveilemaan tulevaisuudesta! Kirjoittelemisiin!

Ihanaa, menen ihan sekaisin päästäni, kun tuolla jyllää ale! Tänään sorruin taas ostamaan kaikkea ihanaa <3  Minua ei kyllä ikinä saisi päästää kauppoihin. Ensimmäiset löytöni tein ihme kyllä Tiimarista! Löysin aivan ihania valkoisia mukeja, joissa oli punaisia palloja - polka dot muki! Ihana, minun oli pakko sitten ostaa kaksi.

Seuraava kauppa oli - yllätys yllätys - H&M. Ostan melkein kaikki vaatteeni sieltä. Sieltä löytyy tyyliini sopivia vaatteita. Ostin ihanan mekon, jota joudun kuitenkin itse vielä vähän korjailemaan, mutta ihana se on kuitenkin! Seuraava pysähdys tapahtui sitten Onlyssa. En löytänyt mitään, mutta siskoni löysi. Kävimme sen jälkeen JC:llä (en ikinä käy, koska niin kallista, mutta ajattelin, että alennuksista saattaisi onnistaa..). Löysin aivan ihanan harmaan neuleen, ihanan löysä, ja siihen voi yhdistellä vaikka mitä asusteita. Sitä voi pitää vaikka legginsien kanssa, se on tarpeeksi pitkä.

Sitten Vero Moda, ei mitää. Jim&Jill. Ensimmäinen kerta, kun ikinä ostin sieltä mitään (käyn siellä todella usein kuitenkin). Ostin ihanan ruudullisen tunikan, aivan ihana. Voisinkin laittaa sen kesän festareille. Jos sää sallii, se taitaa olla liian kuuma helteelle. Toivottavasti aurinko kuitenkin tulee paistamaan! Olen oikea shopaholic..:/ Pitäisi varmaan rajoittaa vähäsen, mutta en mahda mitään ihanalle ale-kaudelle! Nyt siis lompakko kiinni, ja ikkunaostoksille.

Kirjoittelemisiin.

P.S. Löysin aivan ihanat kengät Mekasta, mutta en kuitenkaan ostanut niitä. Killer heels. Ne kuitenkin näyttivät jalassani aivan ihanilta! Haluaa ne! Tästä tekstistä tuli nyt aika vaatetäyteinen

Ihanaa, aurinko paistaa <3 Tää on jo lie mones päivä! Nyt pääsen käyttämään niitä monia mekkoja, joita olen tehnyt/ostanut!

Meillä on poikaystäväni kanssa tapana jutella aina iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Hänen mielestä se on kuulema ärsyttävää (tiedän että oikeasti hän pitää siitä erittäin kovasti ), minä rakastan sitä. Se on niin kuin meidän hetki, jossa olemme kahdestaan, ja juttelemme erilaisista asioista. Niitä hetkiä olen alkanut nyt arvostaa, koska poikaystäväni kun käy töissä, hän on aina niin väsynyt tullessaan töistä kotiin, ja aina päivällä kun näemme on hirveä hulina. Illalla taas on ihanan hiljaista, ja voi vaan olla ja löhöttää sängyllä ja jutella. Kuinka ihana tapa päättää se päivä <3

Tänään on taas luvassa kaikkea ihanaa, luovaa tekemistä. Pesemme taas pyykkiä…. -.-” Mutta ehkä sen jälkeen voisimme vihdoin ja viimein vaihtaa tavariotten ja huonekalujen järjestystä.

Mutta nyt menen nauttimaan omasta ajastani sisustuskirjojen, piirtämisen ja kankaiden parissa <3 Ihanaa <3

Aloitin tuossa lukemaan erästä kirjaa, nimeltä Huumaa. Se on todella hyvä, mutta pariin otteeseen olen arvannut juonen kulun. Ehkä tarvitsen kirjoilta vähän yllätyksiä ja mysteereitä. Kuitenkin, pidän kirjasta erittäin paljon, suosittelen. Kirjailija on Anna Godbersen. Varsinkin kirjan kansikuva saa minulta paljon plussapisteitä!

Ensimmäisenä kirjassa tottahan toki koukuttaa kuva, niihin yleensä ensimmäisenä kiinnitän huomiota, tai sitten muuten vain kirjan nimeen. Sitten, jos takakannen selostus on mielenkiintoinen, haluan lukea kirjan. Huono puoli siinä kuitenkin on, että melkein jokaisessa kirjassa on mielenkiintoinen teksti takakannessa, mutta itse kirja ei aina ole samaa tasoa. Mikä minäkin olen arvostelemaan, tällainen tavallinen pulliainen. Noh, se on minun mielipiteeni.

Löysin vähän aikaa sitten mielenkiintoisen kirjan, sen nimi on Väristys. Kuitenkaan en ole päässyt siihen vielä käsiksi, kirjastossa se on aina lainassa (en minä muutenkaan saisi lainata sieltä mitään ennen kuin olen maksanut laskuni sinne….:D), ja ainoa keino olisi sitten ostaa se kirjakaupasta. Tykkään ostaa kirjat pehmeäkantisina, en tiedä kestääkö ne pokkarina, mutta kuitenkin ne ovat sen verran halvempia, että minäkin voin niitä ostaa. Houkutus-sarjan olen kuitenkin päättänyt kerätä kovakantisina. Odotan vain sopivia alennuksia…

Kohta alkaa Subilla elokuva Terminaali, joten menen katsomaan sitä. Olen nähnyt sen kyllä jo kerran, mutta kuitenkin haluaisin nähdä sen toisenkin kerran, muistella vähäsen. Joten heippa, ja kirjoittelemisiin!

Kesäloma on siitä ihanaa aikaa, että silloin saa tehdä kaikkea mukavaa, ja sellaista mitä ei kerinnyt tehdä silloin kun oli kiire lukea kokeisiin tai tehdä läksyjä. Saa toteuttaa itseään ja olla luova. Siksi olenkin tänään päättänyt - TADAA, pestä pyykkiä Taas kerran, olemme jo ainakin kuusi kertaa pesseet viikon sisällä pyykkiä, ja tuntuu, ettei tuo vaatevuori pienene ikinä. Eikä se ikinä pienenekään, pitäisi pyykätä enemmän..

No ei, kyllä minä muutakin teen tänään. Ajattelin, jos aloittaisin mekon tekoa (taas kerran). Kesämekkoja ei koskaan voi olla liikaa. Ja kohta minulla ei ole kaapissa mitään muuta, kuin mekkoja ja talvella jäädyn Mutta kuitenkin, minulla ei ikinä ole ollut paljoa mekkoja, ja kesällä ne tulevat tarpeeseen. Mekko on hyvä vaate, se pitää viileänä. Mitä ei kuitenkaan tänä kesänä varmaan tarvitse, koska ei nuo helteet taida edes tulla. Masentavaa, olen siis tehnyt monta mekkoa ja täysin turhaan.

Tänään kävin siskoni kanssa kaupungilla alennusmyynneissä. Ihanaa, sain vaikka mitä mukaani, ja yllätys yllätys, mikään niistä ei ollut alennuksessa. Mutta kuitenkin, sain ne aika hyvään hintaan, etsin aina hyvän (ja halvan) hintaisia tuotteita. Tänään mukaani lähti siis kaksi mekkoa, yksi paita, ja yksi vyö. Vöitä ei ikinä voi olla liikaa

Nyt on kuitenkin aika lähteä pyykkäämään, ja ehkä sitten voisin toteuttaa itseäni. Pitäisi siis tiskata. No, ehkä sen jälkeen voisin toteuttaa itseäni ja ommella jotain mukavaa, tai piirtää tai jotain.. Kirjoittelemisiin!

Tänään on todella mielenkiintoinen päivä luvassa.. PYYKINPESUA JA KAAPPIEN SIIVOAMISTA! Kuinka jännittävää! Olenkin odottanut tätä päivää jo monta tuntia/päivää/kuukautta/vuotta! Noh, pitäähän joskus nämäkin asiat tehdä. Ja sanontahan on, että mitä sotkuisempi vaatekaappi, sitä sotkuisempi on oma elämä! En edes tiedä onko tuo mikään sanonta, se on vain mitä äiti on minulle joskus höpöttänyt.

Minulla on ihana tapa katsella muiden pukeutumista. Olen aina niin kateellinen, kun ihmiset osaavat yhdistellä vaatteita hyvin, ja muutenkin pukeutuvat todella muodikkaasti. Minulla on sitten tietenkin se ongelma, että kun minä etsin vaatteita, kokeilen monta erilaista vaatekokonaisuutta. Sitten kun saan vihdoin jotain hyvää päälleni, meikkaan ja laitan hiukset. Noh, sitten ulkona ihmiset katsovat, että tuo on vain jotenkin sotkenut naamaansa, heittänyt vain jotain päälleen ja hiuksetkin ovat ihan sotkussa. Kivaa. Jospa lopettaisin edes yrittämisen Ehkä siten kaikki parhaimmat kokonaisuudet tulevat esille, ole oma itsesi!

Noh, se noista mietteistä, pyykit kutsuvat. Sekava kun on mieleni, menen miettimään vaatekaappini ääreen

Ihanaa, pääsin kouluun! En kyllä Kuopioon, sieltä tulee vastaus vasta ensi kuussa, mutta tänne, missä nyt asun. Tekstiili- ja vaatetusala, here I come! Ellen sitten pääse Kuopioon opiskelemaan muotoilualaa. On kuitenkin aikamoinen päätös, että kumpaan menen/jään, jos saan kutsun sinnekin.

Tänään olen ollut uuden mekon parissa. Teen mustaa mekkoa serkkuni rippijuhliin. Nyt on kuitenkin tullut tällainen stoppi, kun ei oikein innosta tehdä sitä (juhlat on huomenna…). Muuten mekko on todella kaunis, mutta se on vielä kesken, ja muutenkin se on vähän liian tiukka yhdestä kohtaa.. En saa sitä kunnolla päälleni. Ei auta varmaan muuta kuin alkaa leventää, että saan hengitettyä edes joskus.

Nyt voisin hengähtää syvään, ja mennä jatkamaan mekon parissa, mietin juuri parhaillaan miten sitä korjailisin. Voisin tietenkin tehdä siitä sellaisen semi-kietaisumekon. Saa nyt nähdä..

Onkohan minussa jotain vikana? Jo toista yötä olen nähnyt unta, missä joku haluaa tappaa minut. Yrittääkö alitajunta kertoa minulle jotain? Vai olenko vain katsonut liikaa jännittäviä ohjelmia (muistaakseni katson niitä todellatodella harvoin..)? On todella ihmeellistä, sillä yleensä kun nukun poikaystäväni vieressä, en näe ollenkaan painajaisia. Nyt kuitenkin nään niitä jo parina yönä peräkkäin. Inhottaa, kun haluaisin nukkua kunnolla, mutta herään vain siihen, että joku melkein tappaa minut. Joka aamu olen väsynyt, vaikka olisin nukkunut yli yhdeksän tuntia. Saattaa muuten johtua siitäkin, että nukun juuri niin pitkään, että väsyttää.

Mutta nyt voisinkin jatkaa päivän askareitani. Pitäisi vähän siivota, ja sitten vielä tehdä yksi mekko ennen kuin lähden kauppaan. Mekon pitäisi olla valmis lauantaiksi, silloin on serkkupoikani “rippijuhlat”. Meillä ortodokseilla ne on kyllä vain päätösliturgia ja kotijuhlat siihen päälle. Mutta kuitenkin, olisi kivaa saada joku uusi (siskoni sanoin: ) kolttu päälleen

Ehkä ensi yönä saisin nukkua rauhassa

Luulisi, että sateisena päivänä haluaisi juuri olla kotona lukemassa kirjaa, tai vaikkapa katsomassa elokuvia kotona, ihanassa lämmössä sohvan nurkassa. Mutta kuitenkin, minunhan se oli pakko päästä kaupungille. Menin sitten yhdessä todellä tärkeän ja pitkäaikaisen ystäväni kanssa shoppailemaan ja muutenkin viettämään aikaa (hän asuu 130 km päästä minusta). Oli todella mukavaa, eikä haitannut edes vaikka satoi melkein kaatamalla vettä niskaan. Ihanaa viettää aikiaa ystävien kanssa, täällä neljän seinän sisällä se meinaa aina unohtua. Olen niin uppoutunut tylsyyteen

Kävimme sitten yhdessä tämän ystävän ja siskoni, katsomassa Sex and the City 2. Se oli todella hyvä piriste niin harmaaseen päivään. Ja jotenkin aina noiden elokuvien jälkeen tekee mieli mennä kenkä- ja laukku-, sekä vaateostoksille! Hillitsin kuitenkin itseni. Ennen elokuvaa kyngät kyllä lähti matkaan, tosin tennarin tapaiset, koska tarvitsin mukavammat kengät. Ja ihana eläinkuosipanta lähti myös mukaan. Olihan minun saatava uusi huonon tilalle

Välillä sitä ei kyllä osaa arvostaa ystäviensä seuraa, mutta olen iloinen, että tälläisiä herätyksiä tulee silloin tällöin. Mitä tyttö tekisikään ilman parhaita ystäviään?

p.s. Suosittelen lämpimästi Sinkkuelämää 2 -elokuvaa, kuten myös ensimmäistä. Ja sarjaa